Ensimmäinen

Aloin neuloa muutama vuosi sitten eräänä erityisen tylsänä sadepäivänä (siitä lisää joskus toiste) ja välillä tuntuu että intoilen ihan liikaa milloin mistäkin perinnekäsitöistä tai Stephen Westistä mutta ketään muuta ei kiinnosta. Niinpä aloitin tän blogin. Haluan kirjoittaa pitsiliinoista, islantilaisista villapaidoista, neulegraffiteista, osallistavista tilkkuneuleprojekteista, radikaaleista ristipistoista, kirjoneuletekniikoista, jämälankojen ihanuudesta, taideparsinnasta, eriparivillasukista, päättelyn minimoinnista ja yöllisestä neuleflow’sta. Ainakin. Ehkä myös kirjansidonnasta, kalligrafiasta, kierrätysmateriaalikoruista ja mitä nyt milloinkin innostun tekemään. Ihan ekaksi kirjoitan viimeisimmästä projektista joka alkoi purkillisesta langanpätkiä ja josta saan ehkä ensi talveksi huivin:

Oon jo vähän yli vuoden ajan säästänyt kaikki jämänöttöset ja pariakymmentä senttiä pidemmät päättelylangat lasipurkkiin ja välillä haikeasti katsellut että joko niitä ois tarpeeksi johonkin projektiin. Tykkään ajatuksesta että langanlopuistakin voi tehdä jotain kaunista ja hyödyllistä.

IMG_1228

Yhtenä iltana sitten otin esille kaikki langanpätkät ja järjestelin ne väreittäin. Punnittuna lankaa oli vain 40 grammaa, eli yksinään siitä ei mitään kovin isoa saisi. Nappasin kaveriksi harmaan pellavasekoitelangan ja päätin neuloa sileää raitaa niin pitkälle kuin lankaa riittää. Jämälangat solmin yhteen ja päät jätin hapsuiksi nurjalle puolelle.

IMG_1091

IMG_1103

Jämälangat oli tietysti keskenään aika eripaksuisia ja värinvaihtokohdista tuli neuleeseen reikiä ja epätasaisuutta, mutta tässä projektissa ei ole niin justiinsa. Tärkeintä on saada kaikki pätkät käyttöön ja nauttia väreistä. Lopulta mulla oli koko sateenkaari neulottuna ja jonkinkokoinen suorakulmio. Mittailin oisko siitä tullut tuubihuivi (liian kapea) tai pipo (liian pitkä). Sitten keksin et onhan mulla lankoja vaikka millä mitalla, voisin jatkaa sateenkaariteemaa vielä.

IMG_1216

Pengoin lankalaatikosta sopivia värejä, poimin suorakaiteen pitkältä reunalta silmukat ja aloin tikuttaa alaspäin kapenevaa kolmiota kahden kerroksen raidoilla. Lyhyille sivuille aion neuloa vielä pienet reunakolmiot harmaansävyisillä jämälangoilla. Voi olla että lopputulos on silti kolmiohuiviksi vähän liian pieni. Pingotus auttaa jonkun verran, vähän houkuttaisi myös neuloa vielä reunapitsi. Katsotaan mitä keksin. Olen tehnyt aika paljon tämäntyyppisiä käsitöitä, vaihtelevalla menestyksellä. Tää projekti sopii hyvin ensimmäisen postauksen aiheeksi, sillä siinä tiivistyy monta mulle tärkeää asiaa: värit, kokeileminen ilman tarkkaa ohjetta tai suunnitelmaa ja jämälankojen hyödyntäminen.